Hei kaikki tieto- ja pelikonemuseon ystävät!
Tämän kesän aikana tavoitteenamme on uusia Tieto- ja pelikonemuseon tiloja, jotka sijaitsevat Helsingin Jätkänsaaressa Verkkokauppa.com:in tiloissa.
Minun nimeni on Mia Meri ja kirjoitan mm. Nörttityttöihin tietokonepeleistä ja muista nörttiaiheista. Viime keväänä kävin tutustumassa Tieto- ja pelikonemuseon tiloihin ja kirjoitin museosta artikkelin, minkä seurauksena päädyin nyt itse museolle vapaaehtoistyöläiseksi. Opiskelen egyptologiaa Helsingin yliopistossa, millä ei tietenkään ole mitään tekemistä tietotekniikan kanssa. Mutta lisäksi olen museofiili ja olen myös opiskellut museologiaa sivuaineena.
Elämäni aikana olen vieraillut useissa museoissa ja huomannut, mitkä asiat museoissa toimivat ja mitkä eivät, ja toivon, että voisin tuoda osan tästä tietämyksestä myös Tieto- ja pelikonemuseon näyttelytiloihin. Tärkein oppimani asia on se, että esineet itsessään eivät ole kovin mielenkiintoisia vaan ne tarvitsevat aina kontekstin ympärilleen.
Esimerkiksi tarkasteltaessa Nintendon vuonna 1985 ilmestynyttä NES-pelikonsolia yksi olennainen osa koneen kiehtovuutta on tietysti jokaisen museokävijän omat muistot kyseisestä pelikoneesta; kuinka naapurin poika sai NESin omakseen ja sitä sitten juostiin joka päivä pelaamaan naapuriin. Yhtä hyvin NESin voi nähdä myös osana pelikonsolien historiaa, joista ensimmäinen sellainen, jossa peliä pystyi vaihtamaan, ilmestyi jo vuonna 1976. Toisaalta NESin nimi eli Nintendo Entertainment System on viittaus vuoden 1977 Ensimmäiselle Videopeliromahdukselle, jonka jälkeen moni yritys ei edes suostunut ottamaan pelikonsoleita myyntiin, minkä vuoksi Nintendo ovelasti nimesi pelikonsolinsa viihdejärjestelmäksi. Ja tietenkin NES on tärkeä pelikonsoli senkin vuoksi, että ilmestyessään ja menestyessään se avasi uudelleen markkinat pelikonsoleille ja videopelikulttuuri sai jatkaa kehittymistään sellaiseksi valtavirran viihteeksi, mitä se nykyään on.
Vaikka aloitin oman peliharrastukseni jo 1980-luvun alussa TI99/4a-koneella ja sen jälkeen kotonani on aina ollut vähintään yksi pelikuntoinen tietokone, on videopelien historia osoittautunut paljon laajemmaksi ja monimutkaisemmaksi kokonaisuudeksi kuin kuvittelin. Moni esimerkiksi pitää vuonna 1972 ilmestynyttä tennispeli Pongia ensimmäisenä videopelinä, mutta todellisuudessa videopelien historia ulottuu vähintään vuoteen 1947, jolloin ensimmäinen videopelimäinen sovellus Cathode Ray Tube Amusement Device keksittiin. Tosin tuossa pelissä ei vielä ollut koodia, ei pisteytystä eikä monia muitakaan asioita, joita videopelissä voisi olettaa olevan. Voidaan siis hyvästä syystä kysyä oliko se peli laisinkaan. Aionkin tulevaisuudessa kirjoittaa tänne museon sivuille artikkeleita peleistä ja niiden historiasta ja mm. pohtia, mikä tekee videopelin ja mikä monista vaihtoehdoista ansaitsee ensimmäisen videopelin tittelin.
Tavoitteena olisi myös antaa museokävijöille mahdollisuus päästä kokeilemaan monia vanhoja pelejä itse. Aika moni entisajan klassikko on muokattu nykykoneilla toimivaksi ja osa peleistä on saatavilla ilmaiseksi ja osa jopa kännyköillä toimivassa muodossa.
Ja pitää tietenkin ottaa huomioon, että videopelit eivät ole olemassa tyhjiössä vaan niillä on myös suuri vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan ja päinvastoin. Yksi vakiopuheenaihe videopelien ympärillä on videopelien väkivaltaisuus. Videopelejä pelättiin jopa ennen ns. väkivaltaisia videopelejä, sillä pelihallit yhdistettiin niin suoraan järjestäytyneeseen rikollisuuteen etteivät kaikki pankit edes suostuneet rahoittamaan pelintekijöitä. Nykyään pelaajien keski-ikä on yli 30 vuotta ja peliteollisuudessa liikkuvat isot rahat. Pelaaminen on jopa niin arkipäivää, että kun Netflixin House of Cards -TV-sarjassa Kevin Spaceyn esittämä päähenkilö, kongressiedustaja Francis Underwood rentoutuu työpäivän jälkeen hän tekee sen pelaten räiskintäpeli Killzone 3:sta mukavasti kotisohvalla istuen (House of Cards S1 E1 24:50-25:20).
Aikataulusta vielä sen verran, että tavoitteena olisi, että tämän kesän aikana Tieto- ja pelikonemuseon tilat saataisiin uuteen kuosiin, mutta uudistukset tulevat jatkumaan varmasti vielä myöhemminkin. Pikkasen jännittää, mutta eiköhän siitä hyvä tule! :D
Terveisin,
Mia
Kävin tietokonepelien museossa kesän alussa ja se on hieno paikka. Kehitysehdotuksena toivoisin koneiden yhteyteen pieniä faktalappuja: milloin kone on tullut myyntiin, kuinka paljon sitä myytiin maailmalla & Suomessa jne.
Hyvä idea, laitetaan korvan taakse.