MIKROMIKKO 3TT M215 JA 4 M348 TIETOJA

  • AUTHOR: // CATEGORY: Yleinen

    No Comments

    Nokia MikroMikko 3TT m215:n alkuperäinen kokoonpano 1989-90

    * 16-bit Intel 80286 -yhteensopiva AMD N80L286-12/S, kellotaajuus
    12.5 MHz. Teollisuusstandardin (ei PC-standardin) mukainen emokortti,
    valmistaja Nokia Data. Emokortilla oli kanta Intel 80287-yhteensopivalle
    matematiikkaprosessorille. Sarja-, kirjoitin-, näppäimistö- ja PS2-hiiri-
    portti, Phoenix 80286 BIOS.

    * työmuistina oli 2 tai 4 MB RAM (30-pin SIMM, 4 muistipaikkaa)

    * näytönohjain oli 8-bittinen VGA Paradise 256 kB -klooni (PVGA1A),
    joka toimi resoluutiolla 640×480, virkistystaajuus 60 Hz, 16 väriä. Myös
    näytönohjain oli Nokia Datan omaa tuotantoa.

    Näytönohjaimen sai myös toimimaan 800×600-tilassa 16-värisenä
    ainakin Windows 2.1:ssä ja 3.0:ssa, mikä vaati sopivia Nokian ajureita
    ja SYSTEM.INIn muokkausta tekstieditorilla.

    * kovalevy oli 3.5″ NEC D3142 40MB, 3600 rpm, interface ST506.
    Mitattu siirtonopeus oli 490 kB/s ja hakuaika 22 ms (Norton Sysinfo 5.0).

    * ISA-väyläinen MFM-levyohjain malli DTC7180 sis. levykeasemaohjaimen,
    lomituskerroin (interleave) 1:1, valmistaja Data Technology Corporation
    (Taiwan)

    * 1.44 MB 3.5″ levykeasema

    * AT/E-yhteensopiva Nokia 102 -näppäimistö

    * näyttö Nokia 14″ VGA (CDU-14), 640×480, virkistystaajuus 60 Hz.

    Osa näytöistä tahdistui myös 800×600-tilaan 56 Hz taajuudella. Koska
    näytössä käytetty fosfori oli aika hidasta, näyttö oli ihan siedettävä
    katsella jopa näinkin alhaisella virkistystaajuudella (ja/tai nuorempana
    silmät olivat paremmat ja välkkymiselle vähemmän herkät). Tämä
    ”uhraus” kannatti tehdä, koska työpöydän laajennuksella 640×480 –>
    800×600 oli iso merkitys etenkin Windows-pohjaisissa piirto-ohjelmissa,
    esim. Micrografx Designerissa.

    * vuonna 1989 syksyllä koneen mukana tullut käyttöjärjestelmä oli MS-
    DOS 3.30B (Nokia-säädöillä/lisukkeilla varustettuna), talvella -89/90
    MS-DOS 3.30C ja keväällä 1990 MS-DOS 4.0.

    Koska DOS 3.3 salli max. partitiokooksi 32 MB, kovalevy oli osioitu
    kahteen osioon 32 MB + 8MB tai 20 MB + 20 MB. DOS 4.0:n myötä
    kovalevy taisi olla Nokia Datan jäljiltä yhdessä osiossa, mutta niitä
    osioitiin itse 32+8:ksi, koska C-osiolle asennettiin yleensä ohjelmat ja
    D:llä säilytettiin omia työtiedostoja.

    * käytössä olleet ohjelmat olivat pääosin DOS-pohjaisia, esim. tekstin-
    käsittelyyn WordPerfect 5.0/5.1, taulukkolaskentaan Borland Quattro
    tai Lotus 1-2-3 sekä teknistä laskentaa varten oli itsekoodattuja Turbo
    Pascal ja MS Basic -ohjelmia

    * koneeseen sai ostettua myös Windows/286 2.11:n sekä Microsoftin
    valkoisen PS-väyläisen hiiren. Tuolloin Windowsia ja hiirtä tarvittiin
    lähes pelkästään tekniseen piirtämiseen tarkoitetun Micrografx
    Designer 2.0:n takia.

    * koneiden Windows päivitettiin 3.0-versioon, koska tarjolle tullut Excel
    3.0 (ja hieman myöhemmin Word for Windows 2.0) oli ominaisuuksiltaan
    parempi (helppokäyttöisempi) kuin kilpailijoiden DOS-versiot. Windows
    3.0 oli jo kuitenkin raskaampi käyttöjärjestelmä, joten 3TT m215:n
    käyttö hidastui jo selvästi.

    Päivityskierrokset:

    1993/1994 markkinoille tuli Windowsin työryhmäversio (Windows for
    Workgroups 3.1 ja 3.11), joka mahdollisti tiedostojen ja ennen kaikkea
    tulostimen jakamisen usean koneen kesken (laserprintterit ja värilliset
    mustesuihkutulostimet olivat vielä tuolloin suhteellisen kalliita). Tämän
    uuden käyttöjärjestelmän myötä vanhoja 3TT ja 3TT m215 -koneita
    päivitettiin teollisuusstandardin mukaisilla 386DX33-, 386DX40- tai
    486SX25-emokorteilla ja paremmilla ISA-väyläisillä näytönohjaimilla.
    Vanhojen koneiden päivitys ei ollut ehkä teknisesti se järkevin vaihto-
    ehto, mutta näin toimien ei tarvinnut tehdä uusia ATK-investointeja
    (konepäivitys oli ATK-kulu, jonka pystyi hyväksymään päällikkötason
    porras mutta investointi vaati hankintailmoituksen tekemisen ja yksikön
    johtajan hyväksynnän = huomattavasti hankalampi ja tarkemmin
    ”vartoitu” reitti). Usein MikroMikon MFM-kovalevy + ohjain vaihdettiin
    nopeammaksi IDE-tyyppiseksi 120 – 240 MB:n levyksi, koska parin
    vuoden käytön jälkeen 40 MB tila alkoi olla jo riittämätön. Toisaalta
    myös vanhoja MFM-levyjä jätettiin käyttöön vähemmän tärkeissä
    koneissa. Museoitu 3TT m215 edustaa siis näitä päivitettyjä koneita.

    MikroMikko 4m348 tiedot:

    Vanhoista muistiinpanoista löytyi tällaista tietoa, en ole pystynyt
    varmentamaan enkä myöskään tarkentamaan:

    386DX/25 MHz, 64kB välimuisti, 2 tai 4 MB työmuisti, kovalevy SCSI
    60 MB, 80 MB tai 100 MB(?), siirtonopeus noin 250-300 kB/s.

    Kiitos nimimerkille ”MikroMikolla työnsä aloittanut”

COMMENTS

0 Responses to MikroMikko 3TT m215 ja 4 m348 tietoja

LEAVE A REPLY